Yellowstone, USA

Yellowstonen alla muhii tulivuori

Amerikan kiertueellamme ei ollut muuta reittisuunnitelmaa, kuin että Los Angelesista Kanadaan päin suunnataan aluksi. Iltasella, kun majoituimme joko motelliin tai camping alueelle, kaivoimme kartan esiin ja etsimme siitä seuraavan kiinnostavan kohteen  - jonne päästäksemme tosin, olisimme vapaita kiertämään mitä kautta tahansa. Naviin koodit aamulla, ja sitten tienpäälle - sama mihin menet, niin navigaattori ohjaa kyllä kohti sitä lopullista päämäärää - mikä loistava keksintö! Ilman sitä jäisi kyllä monta syrjäistä pikkutietä ajamatta.

Yksi tällainen "suunnittelematon" kohde oli Yellowstonen kansallispuisto, olihan se tavallaan siinä matkalla kohti Kanadaan, ja siellä emme olleet kumpikaan vielä käyneet.

Kansallispuistot jenkkilässä osaavat kaupallistamisen jalon taidon, ja tämä tekee niistä mukavia, helppojakin matkakohteita. Vaikka oletkin tavallaan luonnon, ja eläinten keskellä, on reitit tarkkaan merkittyjä ja turvallisia. Useimpien puistojen läpi ajaminen maksaa, ruokapaikkoja ja matkamuistokauppoja on joka käänteessä. Alueella voi myös majoittua, kunhan muistaa varata paikan vähintään edellisenä vuonna!

Portilla annetaan ohjeet miten puistossa toimitaan, kuten esimerkiksi Yellowstonessa kerrotaan tarkat mitta-ohjeet kuinka pitkältä mitäkin eläintä tulee tarkkailla. Ohjeita kannattaa kyllä noudattaa sillä kyseessä on kuitenkin villieläimet, vaikka ne mielellään ihmisiltä ruokaa kerjäävätkin! Käteen annetaan myös alueen kartta ja kaikki muu tarpeellinen tieto.

Käytännössä ajelu puiston läpi tapahtuu jonossa, koska paikalla on aina muutama muukin matkailija (ainakin kesä-elokuussa!)

Jonottamaan joutuu myös kaikissa palvelupisteissä, mutta jenkkiläiseen tyyliin palvelut kyllä pelaavat, hymysuin - tipin toivossa tietenkin. Mutta lomallahan ei ole kiire minnekään, joten kannattaa vaan asennoitua siihen, että vierailuun menee vähintään koko päivä.

Meidän Yellowstone vierailu oli melkein kokopäivän pituinen, vaikka ajoimme sen käytännössä vain (yhtä niistä teistä) läpi. Muutamaan otteeseen pysähdyimme kuvaamaan tienvierellä olevia eläimiä. Ne huomaa hyvin siitä turistien laumasta, joka on jo pysähtynyt niitä kuvaamaan! Peuroja ja muita hirvieläimiä vilahteli metsissä ja biisoneita lähinnä peltoalueilla.

Ohjeissa neuvottiin pysymään erityisen etäällä biisoneista, jotka ovat kokoonsa nähden melko vikkeliä eläimiä. Tienvierellä niitä olisi kuitenkin pystynyt vaikka paijaamaan prätkän penkiltä, sen verran kesyjä ne tuntuivat olevan!

Kuumottavaa oli seistä jonossa odottamassa, että lauma biisoneita menee tien yli. Autossahan olet suojassa jos joku niistä päättää yhtäkkiä hermostua tuijottaviin ihmisiin, prätkän selässä et! Jännitystä siis koko rahalla, mutta taas suosittelen kyllä käväisemään jos mahdollista, ei ole ihan jokapäiväinen juttu olla biisonista metrin päässä - ilman aitaa välissä!

Pysähdyimme iltapäivällä syömään ja tutkimaan matkamuistotarjontaa. Olisimme myös jääneet alueelle yöksi, mutta kaikki - muistaakseni 4 - camping aluetta, hotelleista nyt puhumattakaan olivat täysi. Eli jouduimme jatkamaan matkaa puiston ulkopuolelle. Harmitti hieman, koska olisi ollut hienoa yöpyä niissä upeissa maisemissa.

Tosin hinnat olivat heti portin ulkopuolella paljon edullisemmat, ja ei ne maisematkaan niin pahat olleet. Jatkoimme seuraavana aamuna matkaa kohti Kanadan Kalliovuoria.

LadyBiker




Jonotusta kansallispuistossa

Yellowstonen biisoni